May I introduce...

Meidän perhe kasvoi tällä viikolla kahdella jäsenellä... Jotkut Vaniljaisen vanhoista lukijoista varmaan tietävätkin, että olen potenut jo pitkään pupu- ja/ tai kisukuumetta. Jossain vaiheessa jouduin kuitenkin hyväksymään, että meille ei koskaan tule kissaa siinä, missä en saa koskaan maalata sohvapöytää valkoiseksi... Mieheni ei yksinkertaisesti pidä kissoista, ainakaan niin paljoa, että haluaisi asua sellaisen kanssa. Niinpä olen aina "uhonnut", että joku päivä vielä otan meille kaneja! Halusin kuitenkin odottaa, että Peipponen on vähän isompi ja elämäntilanne muutenkin sopiva...sekä, että ne oikeat puput tulevat kohdalle... Nyt se tapahtui!
...Saanko esitellä... 8-viikkoiset pupuveljekset Nelson ja Oskar!

***

Unsere Familie bekam diese Woche zwei neuen Mitglieder... Manche von den alten Leser von meinem alten Blog können sich bestimmt erinnern, dass ich schon sehr lange unter Katzen- und/ oder Kaninchenfieber leide... Irgendwann habe ich allerdings akzeptieren müssen, dass wir nie eine Katze bekomme...gleich wie, dass ich nie den Couchtisch streichen darf ;) Denn mein Mann mag einfach keine Katzen, zumindest nicht so viel, dass er mit einer leben möchte. Also sagte ich immer "irgendwann hole ich uns noch Kaninchen"! Ich wollte aber abwarten, bis meine Tochter etwas größer ist und, dass die Lebenssituation auch ansonsten dazu passt UND, dass ich die richtigen Kaninchen finde :) Nun war es soweit!

...Darf ich vorstellen... die 8-Wöchigen Kaninchenbrüder Nelson und Oskar!

Nämä pupupojat nähdessäni koiranruokaostoksilla, rakastuin täysin! Onhan siellä ennenkin söpöjä pupuja nähty ja ihasteltu, mutta nämä loikkivat sydämeeni oitis! Lasin takaa katsellessamme Peipposen kanssa, hyppi toinen niistä heti lähemmäs tarkastelemaan ja nousi lasia vasten tutustumaan. Myyjän avatessa meille luukkua lähempää tutustumista varten, tulivat ensin rohkeampi ja uteliaampi Oskar ja heti perässä rauhallisempi Nelsonkin nuuhkimaan ja silitettäväksi. Vaati reilun viikon pohtimista, miehen lämmittelyä ja pari lisävierailua eläinkaupassa, kunnes en enää malttanut odottaa (lue: pelkäsin, että joku muu ehtii ostaa ne ennen mua!), ja hain pojat heidän uuteen kotiinsa :)

Nauroin eläintenhoitajalle, joka pojat luovutti keskiviikkona, että edes meidän koiralla ei ole papereita, kun sain käteeni kasvattajan sertifikaatin ja rotupupujen paperit ;) Leikattuja ovat molemmat ja korvista löytyy oikein tatuoinnitkin! Ei sillä, että mulle ois ollut väliä, onko rotukaneja vai ei, pääasia, että ovat terveitä ja kilttejä, ihmiskontaktiin tottuneita ja uteliaita yksilöitä!

***

Als ich diese zwei Zwergen beim Hundefutter kaufen sah, war ich sofort verliebt! Klar habe ich da schon mal süße Hasen gesehen, aber diese zwei haben gleich in mein Herzchen gehüpft! Als wir sie hinter der Glaswand mit meiner Tochter bewunderten, kam gleich der andere zu uns neugierig gehüpft. Und als die Verkäuferin uns die Tür etwas auf machte, ist erst der mutiger Oskar zu uns gekommen und gleich hinterher auch der ruhigerer Nelson auch um uns zu schnuppern und sich streicheln lassen. Danach wurde circa eine Woche lang überlegt, mein Mann warm gemacht und paar weitere Male das Tiergeschäft besucht... Dann konnte ich mich nicht mehr zurück halten (sprich: ich hatte Angst, dass jemand anders die vor mir weg kauft!). Und am Mittwoch holte ich sie dann zu uns :)

Ich habe zu der Tierpflegerin gelacht, dass nicht mal unser Hund Papiere hat, als ich das Zertifikat vom Züchter sowie die Papiere für diese Rassenkaninchen erhielt ;) Beide sind kastriert und tätowiert. Allerdings waren wir Papiere und weiteres ziemlich egal, Hauptsache, dass die Zwerge gesund und munter sind, lieb und neugierig müssen sie sein, mit Menschen Kontakt gehabt haben. 

Ja nämä pupuset todellakin ovat ystävällisiä, uteliaita ja hyvähermoisia. Tähän mennessä ainoastaan imuri on saanut ne kipittämään talon suojiin turvaan ;) Ja heti tulee aina jompi kumpi tai molemmat katsomaan luukulle, kun menen sen avaamaan. Ensimmäiset pari päivää olen antanut niiden rauhassa tutustua uuteen kotiinsa häkin suojissa, silitelty niitä on kuitenkin kaikkien siivousten ja ruokintojen yhteydessä, että tulevat meidän kanssa tutuiksi. Peipponen on tietenkin innoissaan uusista tulokkaista ja oiva apuri ruokinnassa ja hoitamisessa muutenkin :) Ja mieheni...noh, kyllä sekin vaan näyttää kiinnostuksen merkkejä ja pitää näitä tosi söpöinä, vaikkei itse ihan sitä haluaisi myöntääkään ;)

Pian onkin sitten aika päästää pojat tutustumaan myös uuteen ympäristöön vapaana keittiössä, sillä kyllähän ne enemmän liikuntaa ja aktiviteettia tarvitsevat kuin mitä häkillä on tarjota. Meillä on se hyvä puoli, että keittiön oven saa pupujen vapaillessa kiinni, eikä siellä muutenkaan ole mitään, missä ne voisivat itsensä loukata tai jäädä jumiin.

***

Diese zwei Jungs sind wirklich super lieb, neugierig und mutig. Bis jetzt hat nur das Staubsaugen sie in ihr Haus flüchten lassen ;) Und immer, wenn man die Käfigtür auf macht, kommt einer oder beide gleich zu einem gehüpft. Die erste paar Tage habe ich sie in ihrem Käfig in die neue Umgebung einleben lassen. Gestreichelt werden sie jedoch immer beim Putzen und Füttern, so dass sie sich mit uns vertraut machen können. Meine Tochter ist ebenfalls hin und weg von diesen zwei Zwergen und ganz tolle Hilfe eben beim Pflegen und Füttern :) Und mein Mann...zeigt sich schon auch Interesse und findet die beiden sehr süß...auch wenn er das vielleicht so nicht zugeben will ;)

Bald wird dann schon Zeit, dass man die auch in der Küche bisschen frei laufen lässt. Das Gute ist, dass man bei und die Küchentür schliessen kann und es gibt da nichts wo die Kleinen sich verletzen könnten.

Oskar

Eipä meillä sitten muita sisustuspuuhia tällä viikolla olekaan tapahtunut, paitsi Pupulan sisustelua ;) Myös jouluvalmistelut jäivät siihen possun kaivamiseen kaapin kätköistä. Non, onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa ekaan adventtiinkin :) Kiitos kaikista ihanista kommenteistanne sekä edelliseen että arvontapostaukseeni! Ja jos et vielä ole osallistunut jouluiseen arvontaani, niin klikkaapa itsesi ihmeessä tuolta sivupalkista osallistumaan!

***

Außer den Hasenkäfig einrichten ist bei uns zu Hause nichts in dem Bereich passiert... Auch Weihnachtstechnisch habe ich noch gar nichts gemacht nach dem, dass das Schweinchen aus dem Schrank raus kam ;) Aber wir haben ja noch ein paar Wochen Zeit bis zum 1. Advent!

Vielen lieben Dank für alle tollen Kommentaren zu meinem letzten Post und zu dem Verlosungspost! Wenn Du noch nicht teilgenommen hast, klick Dich doch kurz da rein von der rechten Seite!

Nelson

Suokaa anteeksi, etten ole ollut blogivierailuissa saati kommentoinneissa kovin aktiivinen viime aikoina, parannan tapani pian taas, lupaan sen :) !

Nyt käväsen ennen nukkumaanmenoa kurkkaamassa, että pupusilla on kaikki hyvin ja tarpeeksi heinää purtavana yöksi. Hyvää yötä teillekin!

***

Es tut mir Leid, dass ich die letzte Zeit so wenig in Euren Blogs unterwegs war, vor allem mit Kommentaren... Ich werde daran wieder arbeiten, versprochen ;) !

Jetzt schaue ich noch kurz bei den Hasis Vorbei und gehe dann ins Bett... Gute Nacht Euch Lieben!

Liisa

Ps. Kaikki kuvat ovat kännykällä ja osittain illanhämyssä otettuja sekä käsittelemttömiä, siitä huono laatu, sori!

Ps. Alle Bilder sind mit Handy, und oft im Abendlicht, gemacht und unbehandelt... Des wegen schlechte Qualität, sorry!