Monet ovat varmaan jo ihan kyllästyneitä jouluhöpinöihin ja kuviin. Näytän kuitenkin joitakin paloja meidän Joulustamme. Hukkasin aatonaattona puhelimeni, enkä sitä ole saanut takaisin. Uusi puhelin liittymineen on tilattu, toivon sen saapuvan lähipäivinä. Mutta olipas kyllä aika vapauttavaa olla pyhinä ilman tuota kapistusta, ihan vaan rauhassa ulkomaailmalta, mitä nyt jonkun kerran kävin läppärillä facessa. Mies oli pyhät aamuvuorossa, me täällä Peipposen kanssa nautiskelimme rauhallisista aamuista herkutellen, telkkaria katsellen, leikkien ja leipoen. Aattoaamu alkoi riisipuurolla ja Lumiukko-elokuvalla. Päivän mittaan paistelimme pipareita, valmistelimme aattoillan ruokia ja odottelimme isiä töistä kotiin. Iltapäivällä kävimme naapurissa glühweinilla ja kuinkas ollakaan, JUURI sinä aikana oli pukki käynyt ovellamme ja jättänyt lahjasäkin kuistille!
 |
| Aamiaispöydän joulua... |
 |
| Olohuoneen vanhan vitriinikaapin joulua... |
 |
| Kuusen kaunein koriste tänä vuonna on ehdottomasti tytön meille tarhassa tekemä lumiukkopallo, jonka saimme häneltä joululahjaksi. |
 |
| Joulupöydän koristelin tällä kertaa yksinkertaisesti valkoisilla liinoilla, havuilla, parilla hyasintilla lasikipoissa sekä suurella kyntteliköllä. |
 |
| Pari päivää ennen joulua menin "rikkomaan" meidän sohvapöydän levyn kokeillessani pientä tuunausta. Rautakaupasta hain pari laudanpätkää, jotka maalasin ja rakensin niistä uuden levyn vanhaan runkoon. Oikeastaan siitä tulikin aika kiva. |
Joulupäivänä saimme anoppini ja miehen isoäidin kyläilemään ja tapania vietimme tuttuun tapaan miehen siskon luona. Tapanina saimme myös ensilumen. Nyt onkin satanut lauantaista asti lunta! Upeat maisemat ulkona, ja vaikka kävinkin töissä hakemassa itselleni korvatulehduksen ja jonkinasteisen poskiontelotulehduksen lauantaina, niin pakko oli tänä aamuna päästä miehen ja Peipposen kanssa vähän ulkoilemaan raikkaaseen pakkassäähän ja lumisateeseen. Viime talvena ei tällaisesta talvisäästä saatu nauttia kertaakaan! Kyllä pohjoisen (täältä käsin katsottuna) kasvatilla vaan sydän sykkii lumelle ja kunnon talvisäälle, vaikka muuten kesänlapsi olenkin ;)
Mutta millonkohan oppisin, ettei flunssassa olisi töihin menemistä. Jos maan pinnallakin on röörit tukossa niin eipä ne tuolla yläilmoissa yleensä aukene... Nyt sitten antibioottia ja kortisoninenäsuihketta muutama päivä.
Toivotaan nyt kovasti, että saataisiin edes tytön joululoman ajan pitää nämä maisemat :)
Mukavia välipäiviä ja uuden vuoden odotusta kaikille!
Liisa
